Historia

Taneli Hurri, Joensuun Mieslaulajien perustaja

Musiikkiyhdistys ja alkuvuodet

Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Musiikkiyhdistys lähti liikkeelle orkesterin ja sekakuoron voimin. Seuraavaksi koottiin torvisoittokunta. Maaliskuun 10:ntenä 1911 kanttori Taneli Hurrin vetämissä harjoituksissa Musiikkiyhdistykseen liittyi alaosastona 19-henkinen mieskuoro. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee satavuotistaipaleensa alkaneen tästä ensimmäisestä ilmaantumisesta yhdistyksen piiriin.

Joensuun Musiikkiyhdistys ei koskaan lakkauttanut mieskuoroa, se vain heräteltiin aina uudelleen henkiin. Välillä laulettiin Katajan Mieskuorona, välillä Joensuun Mieskuorona. Vuoden 1928 syksyllä Musiikkiyhdistys perusti alaosastokseen Joensuun Musiikkiyhdistyksen Mieskuoron. Myös orkesterin, sekakuoron ja naiskuoron toiminta oli katkonaista, ja nykyään Mieslaulajat on ainoa henkiin jäänyt osasto. Musiikkiyhdistys purettiin tarpeettomana hallintorakenteena vuonna 1983.

Helmikuussa 1947 kuoro sai nimekseen Joensuun Mieslaulajat.

Taneli Hurri (vas.), Onni Varis, Juhani Jalanne ja Heikki Rasi suunnittelemassa Joensuun kulttuurielämää ennen Musiikkiyhdistyksen perustamista. Kuvaaja Tuomo Ahokas.

Mieslaulajien toiminnan ytimet

Kuoro on pitänyt kunnia-asianaan esittää suomalaista ja pohjoiskarjalaista musiikkia. Tästä ovat todisteena koti- ja ulkomaisten esiintymisten lisäksi äänitteet Karjalan kunnailla (1974), Katso kaunista Karjalaa (1992) ja Tapahtuipa kerran Karjalassa… (1998).

Historiansa ensimmäisen ulkomaanmatkan Mieslaulajat teki Ilmari Harjun johdolla marraskuussa 1947 Linköpingiin. Myöhemmät matkat ovat suuntautuneet Norjaan, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan, Unkariin, Tšekkoslovakiaan, Walesiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Latviaan, Liettuaan ja Venäjän Karjalaan.

Yli 20 vuotta Mieslaulajien taiteellisena johtajana toiminut Pentti Keinonen vei kautensa aikana kuoron kahdeksan kertaa ulkomaille ja laajensi ohjelmistoa maltillisesti kansainväliseen suuntaan. Ansioitunut laulajisto juhlisti jopa presidentti Kekkosen itsenäisyyspäivän vastaanottoa vuonna 1962.

Ilmari Harjun ja Pentti Keinosen jälkeen ovat taiteellisena johtajana toimineet Toivo Hartikainen, Ilkka Vesala, Tapio Nordgren ja Kari Väänänen. Nykyään tahtipuikkoa heiluttaa Janne Piipponen. Joensuun Mieslaulajien Senioreita johtaa Markus Hänninen. Joensuun Poikakuoro toimi vuosina 1983–2009.

Tiedotusta ohikulkijoille kevättalvella 2000. Kuva Olavi Piiparinen.

Laulutalo

Elokuussa 1999 Mieslaulajat osti Joensuun kaupungilta Kauppakatu 51:ssä sijaitsevan, vuonna 1928 synnytyslaitokseksi valmistuneen rakennuksen. Sen miehet kunnostivat itselleen harjoitus- ja juhlatilaksi raatamalla muutamien ulkopuolisten ammattimiesten avustamana talkootöissä 9000 tuntia. Laulutalo siunattiin käyttöönsä syksyllä 2000 molempien kansankirkkojen menoin. Pisteeksi i:n päälle yläkertaan rakennettiin vuonna 2003 sauna 15 kylpijälle.

Sadan vuoden sävelet

Satavuotisjuhlansa kunniaksi Joensuun Mieslaulajat on julkaissut FM Pirjo Uimosen kirjoittaman, lähes kolmesataasivuisen historiateoksen Sadan vuoden sävelet, joka luotaa paitsi lauluyhteisön tekemisiä, on myös virkistävä sukellus viime vuosisadan paikallis- ja kulttuurihistoriaan.